Duokymi
PE
16.11.2018
Päivän sää
Lue lisää Ankkuri PK-Lehti
 

17.10.2018 00:00

Lintuhoitolan tulevaisuus katkolla (päivitetty versio)

Villieläinten hoito saattaa loppua Pyhtäällä. Arto Hokkanen on hoitanut lintuja yli 20 vuotta. (Kuva: Juha Metso)

(Lisätty loppuun tarkennus 18.10. klo 13.50. Juttuun päivitetty Suomen Luonnonsuojelupiirin Kymenlaakson piiri ry:n näkökulma 18.10. klo 16.15.)

Pyhtään lintuhoitolassa vietettiin kesäkuussa 20-vuotisjuhlia. Pari sataa lintujen ystävää kävi tutustumassa lintuhoitolan toimintaan. Tunnelma oli korkealla. Mutta nyt lintuhoitolan väki elää hoitolan tulevaisuuden suhteen epävarmuuden aikaa.

Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri ry on ilmoittanut, ettei se hae jatkoa sopimukselle Pyhtään lintuhoitolan hallinto- ja työnantajavastuusta. Kolmivuotinen, määräaikainen sopimus päättyy vuodenvaihteessa.
Tämä on herättänyt huolta Pyhtään lintuhoitolan tulevaisuudesta.
– Lintuhoitolan jatkuminen riippuu valtiosta. Ympäristöministeriö on rahoittanut hoitolatoimintaa. Ministeriön vastuulla on järjestää loukkaantuneiden lintujen hoito lain edellyttämällä tavalla, Suomen luonnonsuojelupiirin Kymenlaakson piiri ry:n tiedotteessa todetaan.

Lintuhoitolan tulevaisuudesta huolestuneiden tulisikin nyt piirin mukaan olla hereillä ja osallistua kilpailutukseen.
Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri toivoo, että Ympäristöministeriö jatkaa Pyhtään lintuhoitolan toiminnan rahoittamista.
Kymenlaakson piiri ei osallistu kilpailutukseen, koska hallinnointi- ja työantajavastuu on käynyt sille liian raskaaksi.

–Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin toiminnanjohtajalta on mennyt lintuhoitolaan työaikaa vuosittain 25-40 prosenttia enemmän kuin siihen on ollut osoittaa. Tämä aika on ollut pois piirin varsinaisesta toiminnasta. Se on tarkoittanut myös, että piiri on maksanut toiminnanjohtajan ylimääräistä työaikaa omasta budjetistaan, piirin tiedotteessa todetaan.

– Tämän lisäksi Suomen luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piirin vapaaehtoiset ovat käyttäneet runsaasti omaa aikaansa lukuisiin tapaamisiin, kokouksiin, palavereihin ja keskusteluihin mitä lintuhoitolan hallinnointi on vuosien mittaan vaatinut.

–Aikaa on kovin vähän ja saattaa käydä niin, että lintuhoitolan toiminta päättyy vuodenvaihteessa. Sitten ei enää Pyhtäällä oteta vastaan lintuja, siilejä tai oravia, kertoo puolestaan lintutalon hoitaja Arto Hokkanen.

Pyhtään lintuhoitolan tarkoituksena on hoitaa vahingoittuneita tai muutoin apua tarvitsevia luonnonvaraisia eläimiä. Suurin hoidettavien ryhmä ovat poikaset, jotka ovat joutuneet eroon emoistaan. Siipensä loukanneita, autoon tai ikkunaan törmänneitä lintuja on myös paljon. Varsinkin talvisin hoitoon tulee nälkiintyneitä petolintuja. Niitä ruokitaan kovimman ajan yli ja päästetään keväällä vapauteen.
–Sellaisia lintuja, jotka eivät enää selviydy luonnossa omin voimin, on säilytetty ulkotarhoissa opetuksellisessa mielessä. Niitä ihmiset saavat käydä katsomassa vapusta lokakuun lopulle. Myös tätä kautta lintuhoitolalla on imagollista merkitystä koko seutukunnalle, Hokkanen sanoo.

Suurin osa linnuista tulee lähikunnista Porvoosta Kouvolaan, mutta muualtakin hoidettavia otetaan vastaan. Tänä vuonna kaukaisimmat laulujoutsenen poikaset tulivat Joensuusta. Kaiken kaikkiaan Pyhtäällä on ollut hoidossa 3 291 lintuyksilöä 129 lajista. Kalalokki on yleisin hoidokki. Niitä on ollut nelisen sataa 20 vuoden aikana. Petolinnuista yleisimpiä ovat olleet huuhkajat. Tänä vuonna hoitoon tuli kaksi uutta lajia, valkoselkätikka ja etelänkiisla.
–Ikimuistoisin hoidettava lintu oli suula. Se oli törmännyt valtamerilaivaan ja kopsahtanut kannelle. Kun laiva saapui Helsinkiin, miehistö toimitti oudon linnun pieneläinklinikalle. Sieltä soitettiin Hokkaselle, että heille on toimitettu tällainen kalkkunan ja kondorikotkan risteymä. Otatko sen vastaan? Laatikon kun avasi, niin sieltä tuijotti sellainen tikarinokka. Onnistuneesti saatiin suula kuntoutettua ja lintumiehet päästivät sen takaisin luontoon Aspskärin saarelta. Toivottavasti se on pärjännyt vapaudessa, Hokkanen kertoo.

Suomessa on kolme virallista lintuja vastaanottavaa hoitolaa: Helsingin Korkeasaaren eläinhoitola sekä Heinolan ja Pyhtään lintuhoitolat. Pyhtäällä käytännön toimintaa on koko ajan pyörittänyt Hokkanen.
Työ seuraa tekijäänsä myös kotiin, sillä pieniä poikasia on ruokittava tiheästi.
–Tänä kesänä hoidossa oli yli 30 tervapääskyä. Syötin niitä aamusta iltaan niin kauan, että ne olivat lentokykyisiä. Vapaa-ajalla poikaset olivat kotona mukana.

Kesä on kiireisintä aikaa. Puhelin soi aamusta iltaan toukokuun puolivälistä lähtien. Periaate on, että ihmiset toisivat eläimet lintuhoitolaan, mutta lähikunnissa Hokkanen käy itse pelastamassa ja auttamassa hädänalaisia.
–Suuret kiitokset avusta pelastuslaitokselle ja poliisille, jotka ovat tuoneet meille kymmeniä lintuja vuosien varrella.
Myös Hokkasen perhe osallistuu lintuhoitolan touhuihin.
–Perhe on aina tukenut ammatinvalintaani. 20 vuoden aikana en ole koskaan kokenut lintujen hoitamista työnä, vaan se on ollut elämäntapa. Se antaa paljon, kun olen aina tykännyt linnuista. Mikä on hienompaa kuin se, että pystyy vapauttamaan linnun hyväkuntoisena takaisin luontoon.
Mika Rokka
Petri Piipari

Video: Katso aiheesta video Ankkurin ja PK:n DuoKymiTV-kanavalta YouTubesta.

(Lisätty kello 13.50.)

Tarkennus Pyhtään lintuhoitolaa käsittelevään juttuun (kaupunkilehti Ankkuri ke 17.10. aukeama 4-5) Lintuhoitolan hallinnointi on järjestetty kolmivuotisella sopimuksella, joka on katkolla vuodenvaihteessa 2018-2019. Sopimuksen rahoittajana on toiminut Ympäristöministeriö. Käytännön hallintovastuut on kolmivuotiskaudella hoitanut Luonnonsuojeluliiton Kymenlaakson piiri. Valtio kilpailuttaa toiminnan uudelleen tulevassa vuodenvaihteessa halukkaiden toimijoiden kesken.
Pahoittelemme alkuperäisen jutun epätarkkuuksia.  – Toimitus.