Duokymi
PE
22.6.2018
Päivän sää
Lue lisää Ankkuri PK-Lehti
 

4.4.2018 00:00

Kiskoilla kolkkaa myrkkyjä

RISKIT Kymenlaaksossa on varauduttu hyvin kemikaali-onnettomuuksiin.

Kymenlaakson rautateillä kulkee valtava määrä vaarallisia aineita. Myös kumipyörillä liikkuu paljon kemikaaleja ja nesteitä. Kotkan, Haminan ja Kouvolan ratapihat ovat koko Suomen oloissa valtaisia vaarallisten aineiden keskittymiä. Esimerkiksi Kouvolan ratapihan läpi kulki toissa vuonna lähes 100 000 kemikaali-, neste, -ja kaasuvaunua. Kouvola onkin vaarallisten aineiden suhteen Suomen vilkkain ratapiha.
Iso osa ympäristölle vaarallisista aineista päätyy eri puolilla Kymenlaaksoa sijaitseville tehtaille. Esimerkiksi Kotkansaarella sijaitseva Kotkamills käyttää rikkidioksidia, joka laiterikon yhteydessä voi olla lähialueella vaarallista vapaasti ilmatilaan purkautuessaan.
Kouvolassa Kuusankoskella sijaitseva Kemiran tehdas valmistaa muiden muassa klooridioksidia, joka siirtoputken rikkoutuessa voi aiheuttaa hengityselimiä ärsyttävän kaasupäästön.

Hiljattain Haminassa sattunut kemikaalionnettomuus laittoi monet kymenlaaksolaiset taas pohtimaan, miten onnettomuuksiin on varauduttu. STR Tecoilin Haminan satamassa sijaitsevassa tehtaassa vuoti Therminol-nimistä kemikaalia. Sataman alueelle levisi 5-10 metriä korkea pilvi, josta levisi hajuhaittoja myös sataman ulkopuolelle.
Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen toteaa, että vaarallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin ja mahdollisiin onnettomuuksiin on varauduttu hyvin. Esimerkiksi palavia nesteitä sammuttamaan tarkoitettuja vaahtoruiskutuslaitteistoja on Kymenlaaksossa melkoinen arsenaali.
–Laitteisto on mitoitettu suurtenkin, yksittäisten onnettomuuksien varalle, Tolonen sanoo.

Vaikka vaarallisten aineiden aiheuttamat onnettomuudet ovat harvinaisia, on Kymenlaakson pelastuslaitos joutunut vuosien varrella monta kertaa tositoimiin. Ennen Haminan toissa sunnuntaista onnettomuutta vakavin tapahtuma oli Kouvolan ratapihalla viime syyskuussa sattunut kahden junanvaunun törmäys. Maahan valui kymmenen tonnia vetyperoksidia, hapettavaa ja syövyttävää ainetta.
Vaarallisten aineiden loppukäyttäjät pyrkivät myös pudottamaan riskejä mahdollisessa onnettomuustilanteessa. Esimerkiksi Kotkamills purkaa käyttämänsä rikkidioksidin autosta säiliöön tiiviissä varastohallissa.
Monet kymenlaaksolaiset muistavat vielä venäläisten säiliövaunujen vuodot 1980-luvulla. Ratapihat olivat täpötäynnä vaunuja, joiden kupeet kiilsivät märkinä. Iso osa vuodoista johtui siitä, että vaunut täytettiin piripintaan esimerkiksi Siperiassa, josta ne saapuivat lämpimään ilmanalaan. Lasti sisällä laajeni pyrkien ulos.
Sittemmin venäläisen vaunukaluston laatu on kohentunut huomattavasti. ”Lorahduksia” satamissa on vähentänyt myös säiliökonttien yleistyminen. Niissä nestesäiliö on kontin kokoisen kehikon sisällä ja koko komeus nostetaan sellaisenaan laivaan eikä purkausta ja uudelleen täyttöä tarvita.
JUHA KOSKI