Duokymi
KE
17.10.2018
Päivän sää
Lue lisää Ankkuri PK-Lehti
 

24.2.2018 00:00

Valtuutetut haluavat terveitä kouluja Kotkaan

SISÄILMA Huoli oppilaista ja henkilökunnasta yhdistää päättäjiä yli puoluerajojen. –Koulut pitää saada kuntoon, vaatii valtuutettu Samuli Sibakoff (ps.) lakkautetulla Tiutisen koululla.

Kotkassa julkistettiin uusi päivitys kouluverkkoselvitykseen helmikuun alussa. Tarve selvitykseen tuli koulujen akuuteista sisäilmaongelmista. Selvityksen laatimisessa käytettiin asiantuntijana FCG Konsultointi Oy:tä. Kaupunkilehti Ankkuri haastatteli kaupunginvaltuuston kaikista puolueista yhteensä kahdeksaa valtuutettua kouluasioista.

Valtuutetut olivat perehtyneet kouluverkkoselvitykseen kiitettävällä tavalla. Koulujen sisäilmaongelmat tunnustettiin, ja huoli niin oppilaista kuin henkilökunnasta yhdisti kaikkia valtuutettuja puoluerajat ylittäen. Tammikuussa valtuustoa repinyt Kymijoen Työterveyden myynti ja siihen liittynyt salailu eivät rikkoneet harmoniaa kouluasioissa.
–Koulujen ongelmat on vakavia, Johan Bardy (r.) tiivisti tunnelmat.

Suurin yksimielisyys vallitsi koulujen rakennustavan suhteen. Kaikki haastatellut suosivat uudisrakentamista. Korjausrakentamisesta tulleet huonot kokemukset nousivat vastauksissa esiin. Jylpyn paloasema oli valtuutettujen mielissä viime vuosien pahimpana epäonnistumisena.
–En oikein ymmärrä miten korjaukset on tehty aiemmin. Remontista ei mene kymmentäkään vuotta ja rakennuksia piinaavat samat ongelmat, ihmettelee Irma Rajantie (sd.).
–Se on nyt Kotkassa nähty, että liian monessa tapauksessa korjausrakentamisella on saatu aikaan vain sutta ja sekundaa. Paloasema on tästä surullisin esimerkki. Puretaan vanhat ja rakennetaan uutta tilalle, toteaa Vesa Levonen (kesk.).
Kouluverkkoselvitys ottaa kantaa myös koulujen määrään. Helilän ja Karhulan yläkouluja ehdotetaan yhdistettäviksi. Tämä saa kannatusta haastatelluilta. Ainoastaan Samuli Sibakoff (ps.) esitti eriävän mielipiteen.
–Mieluiten näkisin kaikkien nykyisten koulujen paikalla uudet koulut, mutta tämä ei taida saada kannatusta muilta valtuutetuilta, Sibakoff pohtii.
Levosta arveluttaa yhdistetyn koulun koko.
–Se huolettaa, jos uudesta yläkoulusta tulee liian iso. Suuret oppilasmäärät saattavat aiheuttaa oppimisvaikeuksia.

Karhulan lukion säilyminen on tärkeää kaikille valtuutetuille. Sen sijoittamista Karhulan yläkoulun yhteyteen pidetään luontevana hyvien kulkuyhteyksien vuoksi. Samaan rakennukseen halutaan rakentaa myös uusi kirjasto. Pihkooseen ja Otsolaan kannatetaan uusia koulurakennuksia.
Ehdotus Rauhalan ja Hakalan alakoulujen yhdistämisestä sen sijaan aiheuttaa hajontaa.
–Alakoulujen yhdistäminen on tarkoituksenmukainen ratkaisu ottaen huomioon oppilasmääräennusteet, toteaa Saila Piipari-Huovila (kok.).
–Kannatan sitä mallia, jossa alakoulujen määrä pysyy nykyisenä. Jos tulee vain yksi alakoulu, niin looginen paikka sille on Rauhalan koulun tontilla. Siinä on liikuntapaikat lähellä, perustelee Antti Hyyryläinen (vas.).
–Kaikilla ei säily lähikoulua. Kotkassakin on totuttava siihen, että vähän pitää pystyä liikkumaan. Kouluun meno käy hyvästä liikunnasta. Ei se liikenne Karhulassa niin pahaa ole, että lasten turvallisuudesta tarvitsisi murehtia, sanoo Levonen.
–Meidän ryhmässä alakoulujen määrä on suurimman keskustelun aihe. Haluaisimme myös, että kouluverkkoa tarkastellaan suurempana kokonaisuutena. Pitäisi ajatella monialaisemmin ja monimuotoisemmin. Koulu ei ole nykyään vain koulu vaan laajempi palvelukokonaisuus, sanoo Maria Länsimies (vihr.).

Valtuutetut myöntävät, että velkaisen kaupungin talousasiat ovat isoja ja monimutkaisia.
–Kotkan ainoa ongelma ei ole valtava velkataakka, vaan myös se, että kulut on suuremmat kuin tulot. Tällä hetkellä näyttää siltä, että koulut on rahoitettava lisävelalla, toteaa Bardy.
–Olen ollut valtuustossa pettynyt siihen, että 70 miljoonan euron sähkörahoista ei ole laitettu euroakaan kouluihin. Se on nurinkurista, sillä se jos mikä olisi tulevaisuuteen panostamista. Nyt koulut on lähes pakko rakentaa velkarahalla. Pieni veronkorotus olisi yksi mahdollisuus. Mutta menoleikkauksia ei voida enää tehdä, sanoo Hyyryläinen.
–Jos joku väittää, että Kotkalla ei ole rahaa, niin se on paskapuhetta. Syksyllä laitettiin 20 miljoonaa euroa monitoimiareenaan. Rahaa kyllä tuntuu olevan, pamauttaa Sibakoff.

Virkamiesten toimet kouluasioissa saavat valtuutetuilta pääosin kiitosta.
–Väistötilojen tulo Karhulaan pikavauhdilla oli hyvä päätös, kehuu Mikko Almgren (kd.).
–Kotkan virkamiehistö on varmasti pääasiassa ammattitaitoista ja kyvykästä. Mutta tiettyjen virkamiesten tyyli on sellainen, että kommunikaatiota ei ole, esitykset tehdään valmiiksi ja valtuustoa pidetään ikään kuin kumileimasimena. Ja valitettavasti valtuustossa on paljon ihmisiä, jotka tuntuvat tämän roolin hyväksyvän liian helposti, sanoo Hyyryläinen.

Osa valtuutetuista on seurannut vanhempien taistelua oikeuksistaan kouluasioissa. Haastatellut jakavat kiitosta aktiivisille vanhemmille koulujen sisäilmaongelmien tuomisesta esille. Valtuutettujakin on lähestytty puhelimella ja sähköpostein.
–Totta kai ymmärrän vanhempien huolen, ja haluan kiittää heitä ongelmakoulujen nostamisesta julkisuuteen. Jos vanhemmat eivät olisi reagoineet, eivät virkamiehet olisi toimineet näin nopeasti, arvelee Sibakoff.
–Äitinä ja päättäjänä koen myötätuntoa. On hirvittävä ajatus, että oma lapsi käy koulua tiloissa, joista saattaa aiheutua hänelle elinikäisiä terveysongelmia. Jos vanhemmille tulee yhtään sellainen ajatus, että asioita salaillaan, syö se luottoa omaa kuntaa, virkamiehiä ja päättäjiä kohtaan, sanoo Länsimies.
–Ymmärrän vanhempien huolta oikein hyvin. Varmaan itse käyttäytyisin ihan samalla tavalla, jos minulla olisi lapsia tai lapsenlapsia ongelmakouluissa, pohtii Rajantie.

Valtuutetut pelkäävät, että Kotkan koulujen sisäilmaongelmat eivät lopu, vaikka Karhulan koulutilanne laitetaan kuntoon.
–Epäilen, että uusia sisäilmaongelmaisia kouluja tulee jatkossakin, sanoo Piipari-Huovila.
–En hämmästy enkä ylläty jos uusia homekouluja ilmaantuu, toteaa Rajantie.
–Uusia sisäilmaongelmia tulee varmasti. Ei tässä tarvitse olla suuri ennustaja, sanoo Almgren lopuksi.

Kouluverkkoselvitys on lähtenyt kaupunginhallitukselta lausuntokierrokselle, jossa kuullaan henkilökunnan, oppilaiden ja huoltajien näkemyksiä. Poliittisen päätöksenteon aika on kaupunginvaltuuston kokouksessa kevään aikana.

Mika Rokka

Kouluverkko, osa 3
Ankkuri julkaisee kouluverkko- ja koulujen sisäilma-asioihin liittyvää juttusarjaa keväällä 2018.