Duokymi
PE
15.12.2017
Päivän sää
Lue lisää Ankkuri PK-Lehti
 

2.6.2017 00:00

Laudaturit latinasta

SITKEYTTÄ Kotkalaiskolmikko päätti kokeilla rajojaan. Onnelliset latinistit Pauli Mannonen (vas.), Maija Sarakontu ja Jorma Koskinen suuntasivat todistusten jaon jälkeen ravintola Wanhaan Fiskariin, joka halusi palkita vuosien aherruksen lounaalla.

Eipä arvannut kotkalainen Pauli Mannonen vuonna 1961 ylioppilaskirjoituksiin valmistautuessaan, mitä tulisi tehneeksi keväällä 2017. Tuolloin nuori abiturientti oli käynyt Kotkan poikalyseon kielilinjan, mutta päätti jättää latinan kokeen väliin, vaikka tuota monien mielestä kummallista kieltä olikin opiskeltu.
–Latina oli tuohon aikaan kielilinjan pääkieli, Mannonen, 74, muistelee.
”Vahinko” tuli paikattua lähes 60 vuoden jälkeen. Mannonen osallistui yhdessä kahden muun seniorin kanssa tänä keväänä Kotkan Lyseossa ylioppilaskirjoitusten latinan kokeeseen. Jokainen ryhmän jäsen kirjoitti laudaturin, kaksi jopa täysin pistein. Kaksi muuta kirjoittajaa ovat Maija Sarakontu, 84, ja Jorma Koskinen, 64.

Mistä moinen into joidenkin jo kuolleeksi ja hyödyttömäksi julistaman kielen opiskeluun?
–Kotkan Opistossa alkoi vuonna 2010 latinan ryhmä. Opiskelimme siellä neljä vuotta, kunnes ryhmän koko hiipui. Sitten jatkoimme omana ryhmänä kolme vuotta. Viime talven aikana kypsyi ajatus osallistua ylioppilaskirjoituksiin, Mannonen kertoo.
Mannonen ja kaksi muuta kirjoittajaa olivat tänä vuonna osa sangen pientä joukkoa. Koko maassa latinan yo-kokeeseen osallistui vain 26 henkilöä.
Vaikka latinan harrastajat ovatkin harvassa, ei kieli ole kuitenkaan kuollut, saati hyödytön. Monet jokapäiväisessä puheessa käyttämämme sanat pohjautuvat latinaan.
–Hyvä esimerkki on sana bussi, joka juontaa juurensa latinan sanaan omnibus. Se tarkoittaa suomeksi ”kaikille”.

Useat tuotemerkit ovat puhdasta latinaa kuten Volvo (=minä pyörin). Englannin puhujat käyttävät latinaa paljon, sillä kaksi kolmannesta englannin sanastosta on peräisin latinasta.
Lääketieteen opiskelijat joutuvat luonnollisesti perehtymään latinan sanastoon.
Haastetta elämään latinan opiskelu kyllä tarjoaa.
–Kieliopillisesti se on vaikea kieli. Vaikeinta on verbioppi. Kieltämättä latinan opiskelu vaatii kovaa työtä, Mannonen sanoo.
Kolmikon suurin kipinä latinan opiskeluun olikin kokeilla omia rajojaan. Vieraat kielet ovat toki kaikille tuttuja, sillä Mannonen ja Maija Sarakontu tekivät työuransa opettajina. Koskinen puolestaan on toiminut vuosia matkaoppaana Keski-Euroopassa.