Duokymi
PE
15.12.2017
Päivän sää
Lue lisää Ankkuri PK-Lehti
 

9.5.2017 00:00

Pitkät jäähyväiset

VALTUUSTO Ilmassa oli haikeutta, Esko Almgrenille annettiin harvinainen Kotka-mitali.

Kättelyjä, halauksia ja ”hyvää jatkoa” -toivotuksia. Näitä kaikkia sisältyi Kotkan kaupunginvaltuuston viimeiseen kokoukseen. Uusi kokoonpano ottaa ohjat käsiinsä kesäkuussa.
Suurimman huomion sai luonnollisesti ennätyspitkän, lähes 52 vuoden valtuustouransa päättänyt Esko Almgren (kd.). Hän sai harvinaisen Kotka-mitalin, jota on lyöty vain 10 kappaletta. Kaupunki muisti myös muita valtuuston jättäviä muistolahjalla.
Kiitospuheensa Almgren oli rakentanut mieleen jääneiden sattumusten varaan. Ensimmäisen kerran hän vieraili Kotkan valtuustosalissa jo 1938.
–Olin salissa laulamassa lastentarhaikäisenä Markus-sedän lastentunti -ohjelmassa.
Mieleen on jäänyt myös eräs kokous Suomalaisella kerholla 1960-luvun lopulla.
–Vastapäätäni istui Skdl:n valtuutettu Karl Reijasto. Tarjoilijalle sattui vahinko, hänen tarjottimensa kaatui ja juomat valuivat minun selkääni. Reijasto tokaisi, että ”katsos Esko, kun ei mene suuhun, niin menee selkään”. 
Almgren istui vuosikaudet valtuutettu Taisto Sinisalon vieressä. Tosin välissä oli käytävä.
–Prahan miehityksen aikoihin 1968 oli aistittavissa jännitteitä myös Kotkan valtuustossa. Kerran menimme Aarne Saarisen kanssa samalla taksilla Tukholman lentokentälle. Kuultuaan, että olen Kotkasta, Saarinen sanoi, että ”sieltähän ne minun vastustajani ovat aina tulleet”.
 
Viimeinen, iltamyöhään venynyt kokous sisälsi myös pitkän listan asioita. Eniten puheenvuoroja keräsi viime vuoden tilinpäätös sekä tarkastus- ja henkilöstökertomukset.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Elomaa (kok.) mainitsi talouden tasapainottamisessa riittävän töitä sähkömiljoonien jälkeenkin. Elomaa esitti teknisen toimen yhtiöittämistä niin, että kaupungille jäisi muutaman hengen tilaajaorganisaatio. Elomaa kertoi myös lähettävänsä pikapuoliin Kotkan naapurikunnille kutsun liitosneuvotteluihin.
Useammassakin puheenvuorossa tuotiin kuntaliitoksen perusteena esiin, että Kotkan työpaikkaomavaraisuus on 110 prosenttia. Naapurikunnista käydään kaupungissa töissä, mutta verot maksetaan muualle.

Valtuutettu Tiina Montonen (sd.) listasi syitä kaupungin talouden ahdinkoon: verotulojen lasku, Kelan sakkomaksu ja liian toiveikkaasti budjetoidut omaisuuden myyntitulot. Hän huomautti ostopalveluiden kasvaneen henkilöstösäästöjä enemmän.
Pentti Tiusanen (vas.) totesi, että kaupungin talous ei tervehdy kouluja lopettamalla. Hän kaipasi Kotkalta lisää panostusta rantaradan puolesta puhumiseen.
Freddy van Wonterghem (ps.) totesi, että Kotkassa on 5 000 kotiuttamista tarvitsevaa maahanmuuttajaa. Hän moitti kaupungin vähäistä panosta kotiuttamiseen. Asia on Wonterghemin mielestä sysätty pienellä määrärahalla toimivan monikulttuurikeskus Myllyn niskoille.

Annika Aalto-Partanen (vihr.) löysi menneestä vuodesta myös hyviä asioita. Kaupunki päätti hankkia aurinkopaneeleita ainakin kahteen kouluun, pyöräilyä on edistetty ja joukkoliikenne kasvoi kaupungissa 9 prosenttia.
Vesa Levonen (kesk.) kaipasi kaupunkiin yliopistoa työpaikkoja tuomaan. Hän antoi kuntaliitoksille tukensa ja halusi kiinteistöveroa pienemmäksi.
Arto Hirvonen (puolesta sananvapauden) esitti, että säästökeinojen joukkoon otetaan myös henkilöstön lomautukset.
Mertsu Merivirta (kesk.) listasi myönteisiä asioita runsaat 12 vuotta kestäneeltä valtuutetun kaudeltaan: Merikeskus Vellamo, Haminan ja Kotkan satamafuusio, Korkeakosken hyötyvoimala, Räskin ja Ruonalanrannan kaavoitus. Merivirta ilmoittautui myös kuntaliitosten kannattajaksi ja ehdotti uuden kaupungin nimeksi Kyminlinnaa.