Duokymi
TO
19.10.2017
Päivän sää
Lue lisää Ankkuri PK-Lehti
 

5.5.2017 00:00

Puuvene-estetiikan kaipuu säilynyt nykypäivään

VESILLE Puuveneiden rakentamiskoulutus ei nykyisellään vedä. –Hyvä puuvene on varmasti parempi kuin huono lasikuituvene, Allan Savolainen myhähtää.

Suomen Puuvenekeskus Kotkassa on puuvenerakentamisen keskittymä, jossa toimii useampi puuveneveistoyrittäjä, jotka ostavat palveluja esimerkiksi suunnitteluun, pintakäsittelyyn ja laiteasennuksiin erikoistuneilta alihankintayrityksiltä.

Onko uusille puuveneille kysyntää vai korjataanko vain vanhoja paatteja?
–Joskus on uusien kanssa enemmän kiireitä, joskus on enemmän vanhojen korjausta. Sarjatuotanto ei kuitenkaan onnistu, sillä esimerkiksi sodan jälkeen Amerikkaan vietyjen summalaisten kaltaisille venesarjoilla ei ole kysyntää. Meillä ei myöskään ole työvoimareserviä, johon tukeutuen voisimme yhtäkkiä ottaa monta projektia työn alle, vastaa veneveistäjä ja -suunnittelija Allan Savolainen.

Savolainen harmittelee, että 25 vuotta sitten aloitettu puuvenekulttuurin pelastamishanke kantoi ainoastaan 20 vuotta.
–Jos puuvenekulttuuri halutaan säilyttää, näyttää siltä, että pelastamishankkeita pitäisi järjestää neljännesvuosisadan välein.
–Puuvenerakentamisen koulutukseen pitäisi saada uutta virtaa.
–Valitettavaa on, että Ekamin Haminassa kaksi vuosikymmentä jatkuneen tasokkaan puuveneiden veistokoulutuksen jatkuvuus yleisen kiinnostuksen hiipuessa näyttää uhatulta.
–Loviisan seudulla tarjolla ollut hyvämaineinen, ruotsinkielinen venerakennuskoulu on lopetettu, kuten moni muu alan opintopaikka. Jos koulutus Haminassakin loppuu, niin onko sen jälkeen enää mitään koulutusta missään, kysyy Savolainen retorisesti.
–Yli 10 metrin veneen rakentamisessa menee useampi miestyövuosi. Ison korjauksen yhteydessä joudutaan monasti toteamaan, että uuden olisi saanut helpommalla. Vanhan purkutyö ja uuden sovittaminen olemassa olevaan on vaikeampaa kuin uuden tekeminen.
Savolainen ei allekirjoita esitettyä veneväen uusavuttomuusväitettä.
–Ihmisiä on erilaisia. On henkilöitä, jotka tulevat tänne meille kertomaan, mitä ovat veneelleen tehneet ja näyttämään tekemisistään kuvia. Välillä joutuu hämmästelemään harrastajien kyvykkyyttä. Toisaalta elintason noustessa on helpompaa ostaa palvelu, kun ennen tehtiin olosuhteiden pakosta paljon itse.

–Suomalaisen perinneveneen tekemisessä on se ongelma, ettei selkeitä rakentamispiirustuksia ole helppo löytää. Veistämöillä samoja venemalleja on tehty pitkään ja mallit ovat kehittyneet rakentamisvaiheessa.
–Veneiden malli periytyy 1:1 -kokoisista osien mallikaarista. Rakentaminen on perustunut kokemukseen, eikä ole nähty tarvetta piirtää täydellisiä rakennuspiirustussarjoja.
–Veneen muotoja on tallennettu, mutta pelkkä veneen muoto ei anna riittävästi tietoa veneen rakentamiseen. Ulkomailla venepiirustuksia on paljon enemmän tarjolla. Merimuseot tekivät vuosia sitten hankkeen Mallikaaresta cad-piirustukseen.

Tekeillä Puuvenekeskuksen uudessa hallissa on porvoolaista suunnitteluosaamista edustava 11-metrinen mahonkivene.
–Tällaisia työkohteita pitäisi olla enemmän, jolloin meitä veistäjiäkin olisi enemmän, Savolainen hymyilee.
–Tällä alalla keväisin töitä on enemmän kuin pystyy tekemään, mutta syksyllä on tasaisempaa. Näkisin mielelläni enemmän alamme yrittäjiä Kotkassa, mutta sitten pitäisi olla ympärivuotista kysyntää runsaammin.

–Muovivene tyydyttää liikkumistarpeen ja on puuvenettä edullisempi vaihtoehto. Jos ei ole puuvene-estetiikan kaipuuta, niin ei ole mitään järkeä panostaa kalliimpaan veneeseen, opastaa Savolainen.
–Puuveneellä on maine, että se on suuritöinen ylläpitää, mutta ei kunnossa olevan veneen kausiluontoiset ylläpitohommat valtavan isoja ole.
–Sen sijaan vanhoihin veneisiin tulee jossain vaiheessa kymmenien vuosien korjaustarpeita ja onhan siinä tekemistä.